Foam roller

Foam roller on nykypäivänä jo tuttu näky kuntosaleilla ja kauppojen hyllyillä. Kuten arvata saattaa, tämäkin tuote on kehitetty jo vuosikymmeniä sitten – 80-luvulla. Aluksi foam roller oli suosittu apuväline fysioterapeuttien keskuudessa ja myöhemmin se levisi myös tanssijoiden keskuuteen omatoimisen hieronnan välineenä.

Tämä muovinen putki asetetaan hierottavan kohdan alle, jonka jälkeen sillä rullataan edestakaisin omaa kehonpainoa käyttäen. Rullaaminen saa veren kiertämään hierottavassa kohdassa paremmin, jolloin lihakseen pääsee enemmän happea ja ravintoaineita.

Foam roller on hyvä väline esimerkiksi liikuntasuorituksen jälkeen lihasten palautumisen nopeuttamiseen rullatessa rasittuneita lihaksia. Se toimii myös hyvin jumissa olevien paikkojen hieromiseen.

Foam roller – koko ja kovuus

Foam rollereita on saatavilla montaa eri kokoa 30 senttistä aina metrisiin tuubeihin. Halkaisijat rullissa liikkuvat 15cm tienoilla. Koolla ei rullissa ole suurta merkitystä, sillä kaiken pituisilla rullilla pystyy suorittamaan samat liikkeet. Ainoan eron pituus tekee suorituksen vaikeuteen, sillä lyhyellä rullalla on vaikeampi pysyä. Pitkää rullaa on myös vaikeampi kuljettaa mukanaan jos sellaista sattuu tekemään.

Suuri vaikutus rullassa on sen kovuudella, sillä mitä kovempi rulla on, sitä kovempaa se rullatessa painaa hierottavaa kohtaa. Eli jos lihakset ovat huonossa kunnossa, on hyvä aloittaa pehmeämmällä rullalla. Myös pehmeä rulla voi aluksi tuntua ikävältä ennen kuin eniten jumissa olevat paikat on saatu rullailtua kunnolla auki. Ei siis kannata lopettaa käyttöä sen takia että se alussa tuntuu epämukavalta.

Nykyään rullia saa myös erilaisilla urilla ja kuvioilla varustettuina. Urien ja kuvioiden avulla rullaan kohdistuva paino jakautuu pienemmille alueille rullassa, jolloin paikallinen paine lihaksiin lisääntyy. Tämä lisää rullauksen tehoa, mutta se myös saattaa tehdä rullaamisesta epämukavan tuntuista tietyillä kehon alueilla. Erityisen suuret ulokkeet löytyvät Rumble roller – nimisestä tuotteesta, mikä sopii hyvin ihmisille, joiden lihakset ovat hyvässä kunnossa.

Rullaamisen tehoon vaikuttaa rullan kovuuden lisäksi se, kuinka paljon kehonpainoa saa rullaukseen mukaan. Eli esimerkiksi jalkojen rullaamisessa voi paino jäädä melko pieneksi suurimman painon ollessa niin kaukana rullattavasta kohdasta. Jalkoihin kohdistuvaa painoa voi lisätä rullaamalla samaan aikaan molempia jalkoja.

Rullailua olisi hyvä tehdä monta kertaa viikossa varsinkin niille kehon osille jotka ovat erityisen jumissa. Säännöllinen rullaus pitää lihakset hyvässä kunnossa.